Yhdysvaltain mafia

Yhdysvaltain mafia, joka tunnetaan myös italialais-amerikkalaisena mafiana on Yhdysvalloissa toimiva rikollisjärjestö, joka on ollut ja on yhä koko maan järjestäytynein rikollisorganisaatio. Yhdysvaltain mafia ei ole sama asia kuin Italian Cosa Nostra, mutta siitä huolimatta molemmat mafiat ovat olleet paljon yhteyksissä toisiinsa, ja ovathan jotkut mafiapäälliköt tuottaneet jälkeläisiä sekä Italiaan että Yhdysvaltoihin.

Yhdysvaltain mafia on laajimmillaan New Yorkissa, Chicagossa, Bostonissa, New Englandissa, Detroitissa, Buffalossa ja New Jerseyssä.

New Yorkin mafian päällystöä ovat ns. viisi perhettä: Bonannon, Colombon, Gambinon, Genovesen ja Lucchesen mafiaperheet. Näistä perheistä Lucchesen ja Gambinon perheet ovat heikentyneet puolenvaihtajien ja sisäisten riitojen takia, mutta kovia iskuja kokenut Colombon perhe on kuitenkin jälleen nousussa. FBI:n mukaan Genovesen perhe on kuitenkin voimakkain, suurin, rikkain ja vaikutusvaltaisin perhe koko Yhdysvaltain mafiassa, mahdollisesti myös voimakkain rikollisperhe koko maassa. Osaksi tämä johtuu siitä, että Genovesen perheessä on ollut vain kaksi petturia koko historian aikana ja lisäksi perheellä on ollut ja saattaa vielä nykyäänkin olla suhteita poliitikkoihin.

Historia

Nousu

Yhdysvaltain mafia alkoi 1880-luvulla rikollisjärjestönä nimeltä Musta käsi, jonka jäsenet olivat Yhdysvaltoihin muuttaneita italialaisia siirtolaisia. Musta käsi toimi amerikanitalialaisten asuttamissa kortteleissa New Yorkissa, New Orleansissa, Chicagossa ja San Franciscossa. Rikollisjärjestön jäsenet lähettivät italialaisille siirtolaisille uhkauskirjeitä, joissa heitä uhkailtiin kidnappauksella, pahoinpitelyllä, tuhopoltolla tai murhalla, ellei uhri maksaisi kiristäjille lunnasrahoja. Yksi tunnetuimmista Mustan käden jäsenistä oli sisilialaissyntyinen, yli 60 murhasta epäilty Ignazio Saietta, joka oli myös 1900-luvun ensimmäisiä yhdysvaltalaisia mafiapäälliköitä. 1920-luvulla Mustassa kädessä vallan ottivat Yhdysvaltoihin muuttaneet sisilialaiset mafiosot, jotka olivat Mussolinin mafiavainojen vuoksi muuttaneet kotisaareltaan Yhdysvaltoihin. 1920-luvun puoliväliin mennessä Musta käsi oli käytännössä lakannut ja sen tilalle oli muodostunut amerikanitalialaisten Yhdysvaltain mafia, joka rikastui ja saavutti jalansijaa prostituutiolla, uhkapeleillä ja pankkiryöstöillä.

Al Caponen pidätyskuva vuodelta 1929.

Vuonna 1919 presidentti Woodrow Wilsonin säätämä alkoholin kieltolaki oli pääsyy mafian nousuun Yhdysvalloissa. Mafia hankki varallisuutta salakuljettamalla ja myymällä laittomasti valmistettuja alkoholijuomia. Yksi vaikutusvaltaisimmista kieltolain aikaisista mafiapäälliköistä oli rikollissyndikaatti Chicago Outfitin johtaja Al Capone. Caponen rikolliset liiketoimet ulottuivat hänen toimipaikkansa Chicagon ohella myös Los Angelesiin ja Miamiin. Vuoteen 1930 mennessä Chicago Outfit oli käytännössä saavuttanut monopolin Chicagon rikollisuudessa, mutta vuonna 1931 veronkierrosta syytetty Capone tuomittiin vankilaan. Caponen vangitsemisen avainhenkilöitä oli Yhdysvaltain valtiovarainministeriön agentti Eliot Ness. Capone pääsi vankilasta jälkeen vuonna 1939, mutta hänen liiketoimensa olivat ehtineet lakata ja heikentynyt Chicago Outfit menetti vaikutusvaltansa. Vuonna 1933 presidentti Franklin D. Roosevelt lopetti kieltolain ja mafia sulki laittomat panimonsa Yhdysvalloissa, mutta siitä oli jo ehtinyt tulla Yhdysvaltain vaikutusvaltaisin rikollisjärjestö.

Vuonna 1929 Yhdysvalloissa alkanut suuri lama synnytti Yhdysvalloissa köyhyyttä, mutta mafia hyötyi maan kehnosta taloustilanteesta, koska se hankki uusia jäseniä köyhtyneistä yhdysvaltalaisista. New Yorkissa kilpailevat mafiapäälliköt Joe Masseria ja Salvatore Maranzano aloittivat mafiasodan, jossa molemmat osapuolet kamppailivat Yhdysvaltain itärannikon rikollisuuden hallinnasta. Vuonna 1931 Masseria ja Maranzano eliminoivat toisensa, ja New Yorkin mafiaklaaneista muodostuivat Bonnanon, Colombon, Genovesen, Gambinon ja Lucchesen viisi perhettä. Charles Luciano ja Meyer Lansky perustivat kansallisen rikossyndikaatin, jonka kautta mafia valvoi koko Yhdysvaltain järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Lansky myös perusti Benjamin Siegelin kanssa Murder, Inc. -nimisen rikollisjärjestön, joka oli erikoistunut palkkamurhiin. Yhdysvaltalaiset viranomaiset vangitsivat Lucianon ja tuomitsivat hänet vankeuteen, mutta toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 luvattiin päästää pois vankilasta, jotta hän loisi yhdysvaltalaisille sotilaille yhteyksiä Sisilian vastarintaliikkeeseen. Luciano teki yhteistyötä liittoutuneiden kanssa ja sodan päätyttyä hänet päästettiin vapaaksi vuonna 1946, mutta hän elvytti mafian sodasta kärsineessä Italiassa.

Toisen maailmansodan jälkeen

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Luciano alkoi Korsikan mafian avustuksella organisoida heroiinin salakuljetusta Turkista Ranskaan. Kun Turkki aloitti huumausaineiden vastaisen kampanjan, Luciano ja Korsikan mafia siirsivät toimintaansa Kaakkois-Aasiaan. 1950-luvulla Luciano ja hänen pitkäaikainen liittolaisensa Lansky yrittivät myös tehdä mafiasta vaikutusvaltaisen Latinalaisessa Amerikassa hankkimalla tuloja Kuuban pääkaupunki Havannaan perustuista kasinoista ja hotelleista. Kuuban presidentti Fulgencio Batista teki yhteistyötä mafiosojen kanssa, kunnes Fidel Castron johtamien 26. heinäkuuta -liikkeen vallankumouksellisten valtaannousu aiheutti yhdysvaltalaisten omistuksessa olleiden kasinoiden ja hotellien sulkemisen. Kuuban vallankumouksen jälkeen Luciano siirtyi johtamaan mafian toimintaa Italiassa ja Lansky palasi takaisin Yhdysvaltoihin.

Vuonna 1957 mafiapäällikkö Joseph Barbara järjesti arviolta sadan yhdysvaltalaisen, kanadalaisen ja italialaisten mafioson tapaamisen Apalachin kaupungissa New Yorkissa. Mafiosojen kokous kuitenkin herätti yhdysvaltalaisten viranomaisten huomion ja FBI pidätti jopa 60 korkea-arvoista mafiapäällikköä. Ennen Apalachin kokousta FBI:n pitkäaikainen johtaja J. Edgar Hoover oli kiistänyt jyrkästi mafian olemassaolon Yhdysvalloissa, ja tapauksen on katsottu aloittaneen nykyisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen taistelun Yhdysvalloissa. Ensimmäinen mafian olemassaolon Yhdysvalloissa tunnustanut mafioso oli Joe Valachi, joka vuonna 1963 kertoi viranomaisille runsaasti arvokkaita tietoja Yhdysvaltain mafian jäsenistä ja toiminnasta. Genovesen mafiaperheen päällikkö Vito Genovese lupasi 100 000 Yhdysvaltain dollarin palkkion Valachin tappajalle, mutta silti Valachi kuoli rauhallisesti vankilassa vuonna 1971.

Nykyaika

2000-luvulla Yhdysvaltain mafiaa hallitsevimmista viidestä perheestä Gambinon ja Lucchesen perheet ovat hieman heikentyneet poliisin kanssa yhteistyötä tehneiden entisien jäsenien ja sisäisten riitojen takia, mutta Colombon perhe on hankkimassa lisää vaikutusvaltaa. Yhdysvaltain oikeusministeriön julkaiseman raportin mukaan mafia on yhä suurin Yhdysvalloissa toimiva järjestäytynyt rikollisjärjestö ja amerikkalaisitalialaisten mafia on vieläkin erittäin voimakas. 1990-luvulla Yhdysvaltain hallitus pyrki järjestelmällisesti kaatamaan mafiaa ja sai sen hetkellisesti heikommaksi. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen Yhdysvaltain hallitus joutui kuitenkin siirtämään voimavaransa Afganistaniin ja tämän ansiosta mafia vahvistui jälleen suhteellisen nopeasti.

Tällä hetkellä Genovesen mafiaperhe on koko Yhdysvaltain hallitsevin, vaikutusvaltaisin ja järjestäytynein rikollisjärjestö.

Arvojärjestys

1. Don (päällikkö)
2. Underboss (alipäällikkö)
3. Consigliere (neuvonantaja)
4. Caporegime (kapteeni)
5. Soldato (sotilas)
6. Associate (liitännäisjäsen)

Populaarikulttuurissa

Mafia on esiintynyt monissa elokuvissa, kirjoissa ja videopeleissä. Yhdysvaltalaisessa populaarikulttuurissa mafia tuli tunnetuksi mm. amerikanitalialaisen kirjailija Mario Puzon rikosromaanista Kummisetä, jossa seurataan Vito Corleonen johtaman kuvitteellisen rikollissuvun Corleonen perheen vaiheita. Romaani oli maailmanlaajuinen myyntimenestys ja popularisoi yhdysvaltalaisen yleisön keskuudessa monia tunnettuja mafiakäsitteitä. Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola teki Kummisedän pohjalta vuonna 1972 ilmestyneen samannimisen rikoselokuvan, joka palkittiin kolmella Oscar-palkinnolla. Elokuvalle tehtiin myös kaksi jatko-osaa, Kummisetä osa II ja Kummisetä osa III.

Mafia on olennaisesti esillä myös Sergio Leonen rikoselokuvassa Suuri gangsterisota, joka kertoo juutalaissyntyisistä gangstereista Brooklynin slummikortteleissa. Mafiaa on kuvattu myös humoristisella tavalla komediallisissa rikoselokuvissa, joista tunnetuimpia esimerkkejä ovat John Hustonin Prizzin kunnia sekä Harold Ramisin Terapian tarpeessa ja Jatkoterapian tarpeessa. Romanttisen komedian lajityyppiä mafiasta edustaa mm. Jonathan Demmen ohjaama Gangsterin heila. Mafiaviittauksia on myös Sydney Pollackin ohjaamassa Firmassa. Mafia esiintyy supersankarielokuville epätyypillisesti Christopher Nolanin ohjaamissa elokuvissa Batman Begins ja Yön ritari, jossa Gotham Cityn rikollisuutta hallitsevat mafiapäälliköt Carmine Falcone ja Salvatore Maroni; molemmat hahmot ilmestyivät elokuviin Frank Millerin ja Jeph Loebin käsikirjoittamista Batman-sarjakuvista.

Televisiosarjoista mm. Sopranos kertoo laajasti New Jerseyn mafiasta.

Mafia on ollut esillä myös Illusion Softworksin kehittämässä videopelissä Mafia, jossa pelaaja päätyy Salierin mafiaperheen palkkatappajaksi kuvitteellisessa Lost Heavenin kaupungissa. Mafia on ollut vahvasti mukana myös sen jatko-osassa Mafia II, jonka on kehittänyt Illusion Softworksin tytäryhtiö 2K Games. Mafia on ollut mukana myös Grand Theft Auto -pelisarjassa.

Katso myös

• Luettelo kummisedistä

Lähteet

• Bonanno, Bill & Abromovitz, Gary B.: Mafia : the final secrets : the last confessions of a mob godfather. Edinburgh: Mainstream Publishing, 2012. ISBN 978-1-78057-560-5 (englanniksi)
• Newark, Timothy: Lucky Luciano : the real and the fake gangster. New York: Thomas Dunne Books, 2010. ISBN 978-0-312-60182-9 (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhdysvaltain mafia Wikimedia Commonsissa